Kuinka avustan Radiomaailma-lehteä kuvin

Kuinka avustan Radiomaailma-lehteä kuvin

Lehden toimitukseen lähetetään avustukseksi kaikenlaisia tyrkytyksiä. Surkeimmillaan on lähetetty kuvakaappaus youtubesta soittimen nappulat ja punainen rantu kuvan päällä. Tämäpä meitä ”avustaa”. Taitaa olla parasta selvittää asiaa. Millaiset kuvat kelpaavat lehteen, mitkä eivät, ja miksi?

Kuva julkaistaan, jos sille on sivulla yhteys. Vihjeasemien kuvastoa vihjepalstalla. Eurooppalaisia asemia Eurooppa-lokin sivussa. FM-asemia FM-QSL-palstalla. Jos sopivaa yhteyttä ei ole, kuva jää varastoon.

Kuva julkaistaan, jos sen muoto on sopiva. Kapealle palstalle kapea vertikaalinen kuva. Sivun alalaitaan leveä ja matala logo. Jos sopivaa muotoa ei muokkaamallakaan saa, kuva jää varastoon.

Kuva julkaistaan, jos sen resoluutio on riittävä. Kirjapainotasoinen monivärikuva tulisi olla vähintään 300 dpi (pistettä tuumalla), mikä on kuvaskannerin perusparametri. Mustavalkoviivapiirroksen tulisi olla jopa 1200 dpi, mutta käytännössä siitä tingitään, jos kyseessä ei ole taidegrafiikka kuten esim. sarjakuva.

Tavallinen nettiresoluutio on 72 dpi. Sitä ei voi käyttää kirjapainotyössä. Jos yrittää, kirjapaino painaa punaista paniikkinappulaa ja hälytyssummeri alkaa ulvoa.  Tämä sen vuoksi, että Radiomaailma ei ole mikään pieraistu mustavalkomoniste, vaan kirjapainotasoinen julkaisu. 72-kuva ei jää edes varastoon. Se lentää roskiin. 96 dpi-kuvia on joskus käytetty äärimmäisessä hädässä, mutta kuva-aihe ratkaisee, onko se käyttökelpoinen. Eipä sikäli, olen joutunut hylkäämään kirjoihin painettuja ja kirjoista skannattuja kuvia, koska kirjojen toimittajat maineikkaissa kustantamoissa ovat onnistuneet tekemään niistä tautisen ala-arvoista sietämätöntä suttua. Amatöörit.

Kuvan resoluution näkee jokaisella kuvankatselu- ja käsittelyohjelmalla toiminnolla resize tai resample. Esmerkiksi Irfanviewissa se käy näin. (Älä muuta kokoa, älä sämplää uusiksi. Katso vain, mitä se kertoo kuvan tarkkuudesta.)

Kuva tallennetaan jokaisessa selaimessa samalla menetelmällä, painamalla hiiren oikeaa nappia ja valitsemalla ”save as”. Jos käyttää Googlen kuvahakua, pitää tallentaa alkuperäinen kuva, ei sen selailupienennystä. Nämä ovat perus-atk-taitoja, jotka jokaisen tulisi osata.

Internetistä tallennettua kuvaa koskevat tekijänoikeudet kuten mitä tahansa julkaisua. Aseman kuuntelijalle lähettämää postia tai aseman logoja ja mainosmateriaalia voi lainata asiayhteyssään sellaisenaan. Kirjojen kuvitusta voi lainata vapaasti kirjan arvostelun yhteydessä. Muulle materiaalille tulisi pyytää tekijän lupa. Tekijänoikeus ei koske ennen vuotta 1967 julkaistua suomalaista tavanomaista uutiskuvaa, jolla ei ole taiteellista merkitystä. Kansainvälisiltä kuvatoimistoilta voi ostaa hyväresoluutioisia valokuvia julkaistavaksi. Radiomaailman luonteisen julkaisun tapauksessa ne eivät ole kalliita.

Netissä tavatun uniikin kuvan resoluutiota voidaan tiettyjen mahdollisuuksien rajoissa parantaa ottamalla siitä kuvakaappaus paremmalla resoluutiolla. En suosittele tätä ollenkaan, koska luonnollisesti tämän yrittelyn tuloksena Radiomaailmaan on lähetetty  kuvakaappauksia, jotka ovat alkuperäistä kuvaa huonompia.

PNG-kuvia on täysin turha lähettää. Ne eivät skaalaudu. Ei ole mitään merkitystä sillä, jos png-kuvan koko on useita megatavuja, kun se ei kerro yhtään mitään kuvan resoluutiosta. Jokainen png-kuva joudutaan muuntamaan jpg-kuvaksi käsin.

Nimittäin radioasemien kuvista ja logoista ei ole maailmassa minkäänlaista pulaa. Puutetta on omakohtaisista valokuvista; kuuntelunurkkauksen, kuuntelijan, tai kuunteluretkien valokuvista. Nykyisillä digitaalisilla kameroilla itse otetut valokuvat ovat tarkkuudeltaan täysin riittäviä, parhaimmillaan loistavia. Niille ei tarvitse tehdä mitään. Niitä ei myöskään näe missään muualla kuin Radiomaailmassa. Sellaisia otetaan lehdessä erittäin mieluusti vastaan!

 


One comment on “Kuinka avustan Radiomaailma-lehteä kuvin
  1. Tuo 300 dpi on hyvä arvo, kun kuva on lopullisessa koossaan lehden sivulla. 300 dpi:n postimerkki ei näytä hyvältä koko palstan kuvaksi levitettynä. On siis otettava huomioon resoluution lisäksi kuvan leveys palstan leveyteen verrattuna.

    Jos png-kuvan skaalautuvuus tarkoittaa koon muuttamista, miksi se ei onnistuisi? Png on hyvä tiedostomuoto mm. siksi, että siihen ei muodostu jpg-kuville tyypillisiä artefakteja.

Vastaa käyttäjälle Pentti Stenman Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Suomen DX-Liitto

Postiosoite:
Annankatu 31-33 C 49 c
00100 HELSINKI
Käynti sopimuksen mukaan.

Sähköposti
(Radiomaailma-lehti ja jäsenasiat): Toimisto

Puhelin:
044 0223 030 (arkisin 11-18)

Tervetuloa radion rajattomaan maailmaan!

Ulkomaisien radioasemien signaaleja voi metsästää muutenkin kuin Internetin välityksellä. Oman erityispiirteensä asiaan tuo radiokelien vaikutus asematarjontaan. Melko vähällä vaivalla ja pienellä rahalla valinnanvaraa on satojen asemien verran. Näillä sivuilla kerrotaan tarkemmin eetterin tarjonnasta ja DX-harrastuksesta. Sivuille on myös kerätty linkkejä muihin aihetta sivuaviin Internetin palveluihin. Liittymällä jäseneksi saat vuoden 2021 Radiomaailma-lehdet (6 numeroa). Lehden voi tilata myös ilman jäsenyyttä.

Viimeisimmät lokiasemat (klikkaa kuvaa)

Online Log - AM: AM Log Online Log - FM: FM Log

Radiomaailma-lehti

Radiomaailma 5/2021 ilmestyy 19.10.2021 alkavalla viikolla. Seuraavan numeron aineisto-stopdate on 3.11.2021. RM-kansi5/21

DX-kirjallisuutta

DX-Tarvikepalvelusta DX-Tarvikepalvelu
voi tilata myös sähköpostilla (klikkaa kuorta). Vuoden 2021 WRTH nyt hinnalla 40 € + toimitusmaksu 9 € / tilaus: WRTH_2021 Antenneilla aalloille -perusteoksen hinta on 19,50 € + toimituskulut 9 € (koko toimitukselle). Voit tilata myös sähköpostilla (klikkaa kuorta): DX-Tarvikepalvelu Sisällysluettelo: klikkaa kannen kuvaa alla! kansi_aa_2016

Yksi tapa harrastaa DX-kuuntelua

Oheisessa YouTube-videossa Jim Solatie (JMS) esittelee DX-kuuntelua RadioGaala2013 -ohjelmassa!

”Diksaaja harrastaa radion kuuntelemista”

Mika Mäkeläinen (MTM) Radio Suomen yövieraana: YLE:n yövieras

ULA / FM: Mitä tarkoitetaan hyvällä radiokelillä?

Ilmiö johtuu ilmakehän yläosiin kesäaikaan syntyvästä heijastavasta kerroksesta, jonka myötä ULA/FM-radioasemia voi kuulua tuhansien kilometrien päästä. Otso Ylönen (OSY) YLE Radio Suomi Kuopion haastattelussa: Hyvä radiokeli

Kävijälaskuri

Flag Counter
Top