Kuinka avustan Radiomaailma-lehteä kuvin

Lehden toimitukseen lähetetään avustukseksi kaikenlaisia tyrkytyksiä. Surkeimmillaan on lähetetty kuvakaappaus youtubesta soittimen nappulat ja punainen rantu kuvan päällä. Tämäpä meitä ”avustaa”. Taitaa olla parasta selvittää asiaa. Millaiset kuvat kelpaavat lehteen, mitkä eivät, ja miksi?

Kuva julkaistaan, jos sille on sivulla yhteys. Vihjeasemien kuvastoa vihjepalstalla. Eurooppalaisia asemia Eurooppa-lokin sivussa. FM-asemia FM-QSL-palstalla. Jos sopivaa yhteyttä ei ole, kuva jää varastoon.

Kuva julkaistaan, jos sen muoto on sopiva. Kapealle palstalle kapea vertikaalinen kuva. Sivun alalaitaan leveä ja matala logo. Jos sopivaa muotoa ei muokkaamallakaan saa, kuva jää varastoon.

Kuva julkaistaan, jos sen resoluutio on riittävä. Kirjapainotasoinen monivärikuva tulisi olla vähintään 300 dpi (pistettä tuumalla), mikä on kuvaskannerin perusparametri. Mustavalkoviivapiirroksen tulisi olla jopa 1200 dpi, mutta käytännössä siitä tingitään, jos kyseessä ei ole taidegrafiikka kuten esim. sarjakuva.

Tavallinen nettiresoluutio on 72 dpi. Sitä ei voi käyttää kirjapainotyössä. Jos yrittää, kirjapaino painaa punaista paniikkinappulaa ja hälytyssummeri alkaa ulvoa.  Tämä sen vuoksi, että Radiomaailma ei ole mikään pieraistu mustavalkomoniste, vaan kirjapainotasoinen julkaisu. 72-kuva ei jää edes varastoon. Se lentää roskiin. 96 dpi-kuvia on joskus käytetty äärimmäisessä hädässä, mutta kuva-aihe ratkaisee, onko se käyttökelpoinen. Eipä sikäli, olen joutunut hylkäämään kirjoihin painettuja ja kirjoista skannattuja kuvia, koska kirjojen toimittajat maineikkaissa kustantamoissa ovat onnistuneet tekemään niistä tautisen ala-arvoista sietämätöntä suttua. Amatöörit.

Kuvan resoluution näkee jokaisella kuvankatselu- ja käsittelyohjelmalla toiminnolla resize tai resample. Esmerkiksi Irfanviewissa se käy näin. (Älä muuta kokoa, älä sämplää uusiksi. Katso vain, mitä se kertoo kuvan tarkkuudesta.)

Kuva tallennetaan jokaisessa selaimessa samalla menetelmällä, painamalla hiiren oikeaa nappia ja valitsemalla ”save as”. Jos käyttää Googlen kuvahakua, pitää tallentaa alkuperäinen kuva, ei sen selailupienennystä. Nämä ovat perus-atk-taitoja, jotka jokaisen tulisi osata.

Internetistä tallennettua kuvaa koskevat tekijänoikeudet kuten mitä tahansa julkaisua. Aseman kuuntelijalle lähettämää postia tai aseman logoja ja mainosmateriaalia voi lainata asiayhteyssään sellaisenaan. Kirjojen kuvitusta voi lainata vapaasti kirjan arvostelun yhteydessä. Muulle materiaalille tulisi pyytää tekijän lupa. Tekijänoikeus ei koske ennen vuotta 1967 julkaistua suomalaista tavanomaista uutiskuvaa, jolla ei ole taiteellista merkitystä. Kansainvälisiltä kuvatoimistoilta voi ostaa hyväresoluutioisia valokuvia julkaistavaksi. Radiomaailman luonteisen julkaisun tapauksessa ne eivät ole kalliita.

Netissä tavatun uniikin kuvan resoluutiota voidaan tiettyjen mahdollisuuksien rajoissa parantaa ottamalla siitä kuvakaappaus paremmalla resoluutiolla. En suosittele tätä ollenkaan, koska luonnollisesti tämän yrittelyn tuloksena Radiomaailmaan on lähetetty  kuvakaappauksia, jotka ovat alkuperäistä kuvaa huonompia.

PNG-kuvia on täysin turha lähettää. Ne eivät skaalaudu. Ei ole mitään merkitystä sillä, jos png-kuvan koko on useita megatavuja, kun se ei kerro yhtään mitään kuvan resoluutiosta. Jokainen png-kuva joudutaan muuntamaan jpg-kuvaksi käsin.

Nimittäin radioasemien kuvista ja logoista ei ole maailmassa minkäänlaista pulaa. Puutetta on omakohtaisista valokuvista; kuuntelunurkkauksen, kuuntelijan, tai kuunteluretkien valokuvista. Nykyisillä digitaalisilla kameroilla itse otetut valokuvat ovat tarkkuudeltaan täysin riittäviä, parhaimmillaan loistavia. Niille ei tarvitse tehdä mitään. Niitä ei myöskään näe missään muualla kuin Radiomaailmassa. Sellaisia otetaan lehdessä erittäin mieluusti vastaan!