Suomen ensimmäinen yleisradiolähetys 1923

Radion satavuotisjuhlat jatkuvat. Suomessa merkittävä hetki oli maamme ensimmäinen suurelle yleisölle tarkoitettu Suomessa lähetetty radiokonsertti, joka järjestettiin Nuoren Voiman Liiton talvipäivillä loppiaisena 1923. Opinto- ja harrasteseura NVL:n radiojaoston puuhamiehenä vaikutti turkulainen Leo Lindell.

Tehtailija Kaarlo Lindellin poika Leo (1897-1936) oli matemaattis-luonnontieteellinen lahjakkuus. Hänet vapautettiin matematiikan tunneilta, koska hän oli ehtinyt opetella koko oppimäärän itse. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Lindellillä oli Turussa omatekoinen radioasema, jota hän Yleisradion pääinsinöörin K.S.Sainion mukaan käytti välittämättä venäläisistä sota-aluksista ja paikallisesta lennätinasemasta, jotka olivat hyvin selvillä luvattoman radioaseman olemassaolosta. Yhdessä Ilmari Jäämaan kanssa hän ryhtyi vetämään Nuoren Voiman Liiton teknillistä harrastuspiiriä, jolle valtioneuvosto elokuussa 1921 antoi valtuudet myöntää amatöörikokeilulupia.

Loppiaisena 1923 messuilla langaton lähetysasema ja vastaanottoasema sijaitsivat Ratakadun vastakkaisilla puolilla parinsadan metrin päästä toisistaan. Messupaikalle Helsingin Normaalilyseoon eli Norssiin rakennettiin vastaanotinpöytä, jota koristi näyttävä katosta roikkuva looppiantenni. Lähetinputkia ei tietenkään ollut vielä käytössä, joten lähetin toteutettiin kahdella Philipsin vastaanottoputkella.

Tarkkailija huomioi, että ”äänet kuuluivat hyvin selvästi – ei tosin erittäin kovina – yli koko ihmisiä täynnä olevan huoneen.” Valokuvasta näkee, että PA-vahvistimen virkaa toimittivat kaksi torvikaiutinta, joiden kantomatka suuressa salissa jätti toivomisen varaa. Se oli voimakkainta äänentoistoa, mitä vuoden 1923 tekniikka kykeni tarjoamaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut kidekuulokkeet.

Viikonlopun aikana järjestetyt kuusi radiokonserttia olivat täydellinen menestys. ”Yleisöä tulvi paikalla pitkin päivää ja Leo Lindell itse selitteli kiinnostuneelle kuulijakunnalle suurta tuntematonta.”

Tästä alkaen radion popularisoiminen Suomessa tapahtui hyvin nopeasti. Heinäkuussa 1923  Suomen Messuilla Helsingissä Radiojoukkojen koelaboratorio lähetti joka päivä kolme vajaan tunnin mittaista radiokonserttia, joita yleisö sai kuunnella Ratakadun kansakoululla. Kesällä 1923 radio saapui myöskin Tampereelle. Arvi Hauvosen Tampereen Radio 3NB oli jo kesällä lähettänyt Lepolan huvilasta radiokonsertteja 10 watin teholla, mutta kuuluvuus parani roimasti marraskuussa, kun asema sai uudet tilat Tampereen Puhelinosuuskunnan talon ullakolla. Lokakuussa oli vuorossa Viipuri. Suojeluskunnan iltamissa oli tarjolla ”Palkintojen ja kuntoisuusmerkkien jako, karkeloa, sekä ensimäisen kerran Wiipurissa yleinen radiokonsertti, jonka suojeluskunta järjestää”.

Vuoden 1923 päätteeksi radiosta oli tullut niin tavanomainen kapistus, että Hedengrenin sähköliike Helsingin Erottajalla saattoi releoida Lontoosta lähetettyä radiokonserttia puhelimen välityksellä. Langan toisessa päässä Uuden Suomen toimituksessa todettiin, että ”soitto kuului oivallisesti, vaikka puhelin sanotussa liikkeessä sijaitsi radiovastaanottohuoneen viereisessä huoneessa. Myöhemmin kuultiin vielä orkesterisoittoa, laulua ja puhetta Manchesteristä.”

Kirjoitus on lyhennelmä artikkelista, joka ilmestyy Radiomaailman numerossa 1/2023.