Minkä FM-antennin valitsisin?

Minkä FM-antennin valitsisin?

 

Huhtikuisen FM-teemaillan jälkeen alkoi hyppysiä poltella. Kesäksi tarvitaan kunnon jagiantenni! Mutta mikä niistä? Ohessa muutamia ajatuksia ja laatimiani vertailutaulukoita.

Jokainen antenni on kompromissi. Valintatilanteessa on kysyttävä itseltään, mitä haluaa: vahvistusta vaiko edullista etu/takasuhdetta, helposti käsiteltävää ja kuljetettavaa antennia vaiko paikallaan pysyvää, mastoon vaiko parvekkeen kaiteeseen kiinnitettävää. Reunaehtoja, jotka vievät meidät kauemmaksi ideaalisesta antennista, on lukuisia.

Esimerkiksi OIRT-antenni 66-75 MHz on tapaus, jossa luultavasti ei tarvitse välittää etu/takasuhteesta lainkaan, vaan haetaan vain gainia. Suomessa ei ole voimakkaita radioasemia tällä taajuusalueella. Länsiulalla 88-108 MHz sen sijaan alkaa vähitellen kypsyä antennin takaa tunkeviin Jämsän, Jyväskylän ja Mikkelin lähettimiin, jotka blokkaavat aivan liian monta taajuutta. Silloin haluaisi antennin, jossa olisi mahdollisimman voimallinen etu/takasuhde, vahvistuksesta viis. Omassa tapauksessani, QTH Asikkala/Padasjoki, en vaivaa mieltäni Lahden asemilla. Ne ovat paikallisasemia, joita ei tiputa pois millään antennilla missään oloissa.

Nyrkkisääntö on, että mitä pidempi puomi, sitä enemmän vahvistusta. Pidempään puomiin saa enemmän suuntaajia. Joskus on kysytty, tuleeko antennista käyttökelvoton, jos yhdestä suuntaajasta on toinen puolisko tippunut. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa heijastajien rooli. Yksinkertaisin jagi on se, jossa on säteilijä ja heijastaja, ei suuntajaa lainkaan. Sitten kun suuntaajia lisätään, niin ne pelaavat yhdessä heijastajan kanssa. Ilman mitään heijastajaa suuntaajien avusta saa irti vain puolet. Kun yksi suuntaajanpuolisko makaa maassa, niin vahvistuksen kannalta menetys on aika vähäinen.

Kuten aina, niin ihanteellisen symmetrisiä suuntakuvioita nähdään ainoastaan tietokoneen näytöllä. Todellisessa maailmassa on antennissa klappia ja vinoumia, ja ympäristössä maastoesteitä, puita ja peltikattoja vaikuttamassa heijastusten kulkuun.

Käytännöllisesti ajatellen voisi olla ehkä parempi vaatia antennilta mahdollisimman hyvää etu/takasuhdetta vaikka vahvistuksen kustannuksella, sillä vahvistusta voi saada vahvistimella lisää. On hyvä kuitenkin huomata, että signaali/kohina-suhdetta vahvistin ei milloinkaan ainakaan paranna, joten paikalliset olosuhteet määrätköön, kummalle halutaan enemmän painoa. Edullinen etu/takasuhde syntyy ainoastaan antennin rakenteella, ei lisälaitteilla. Tämän takia Lundissa, Ruotsissa, FM-jageja suunnittelevan Peter Körnerin nimi on nykyään harrastajien taikasana. Körnerin antennin etu/takasuhde on lyhyelläkin puomilla aivan omassa luokassaan, kuten taulukko osoittaa.

Antennien arvot eivät ole mittaustuloksia, vaan ne on laskettu MMANA-GAL-ohjelmalla antennien mallinnusten perusteella. Arvo dBi tarkoittaa vahvistusta verrattuna siihen kuuluisaan teoreettiseen isotrooppiseen antenniin. Jos haluaa tietää jagin vahvistuksen verrattuna yksinkertaiseen taajuudelle viritettyyn dipoliin, niin lukemasta pitää vähentää 2.15 dB, jolloin saadaan dBd.

8-elementtinen Triax on ollut vuosikymmenten ajan haluttu ja käytetty FMDX-antenni. Triax kuitenkin halusi keskittyä digi-TV- ja laajakaista-antenneihin, ja lopetti vähemmän kysytyn FM-jagin valmistuksen. Tämä on herättänyt DX-piireissä yleistä surua, ja käytetyistä FM-Triaxeista on maksettu selvää rahaa. Kokemuksesta tiedetään, että Triax vuotaa peräpäästään bandin alussa, mutta sadan megahertsin tienoilla se on oikein hyvä antenni. Mallinnus näyttää olevan vahvasti samaa mieltä. Englantilaisten Astro on tyydyttävä kompromissiantenni, joka ei ole missään erityisen hyvä. Sen kloonia on voinut ostaa Englannista Blake-UK:lta.

Kaikkien näiden jagien vahvistus on periaatteessa samaa tasoa. Englantilaisen antennin puoli metriä pidempi puomi tuo yhden desibelin lisää. Mutta sekä Triax että Astro häviävät kummatkin railakkaasti Körner 9.3:lle, jonka etu/takasuhde on kahden metrin tilassa aivan käsittämätöntä luokkaa.

Nämä parin metrin puomille rakennetut antennit sopivat joka paikkaan, eivätkä ole niin raskaita, että ne vaatisivat poikkeuksellisia järjestelyjä asennuksessa. Mökillä ne voi laittaa kiinni karsittuun puunrunkoon, jota suunnataan vaivatta käsin kääntämällä.

Kun antennin puomi alkaa kasvaa viiteen metriin, niin silloin jagi alkaa tarvita oikean antennitolpan tai pysyvän asennuksen, ja joudutaan miettimään vakavasti antennitolpan ja roottorin kuormaa, mitä seuraavan myrskyn aikana tapahtuu, ja kenen silmäkuoppaan ampaisee alumiinia, kun koko roska romahtaa alas.

Tällaiset viiden metrin mittaiset jagit, joilla haetaan maksimaalista vahvistusta, ovat tyypillisesti tropokelien antenneja. Keski-Euroopassa Es-skippi hyppää huolella suurinpiirtein kaikkien maiden paitsi pohjoismaiden ja Pohjois-Afrikan yli, joten siellä FMDX:ää harrastetaan ennen kaikkea tropolla, ja antennit on kehitetty juuri heikkoja troposignaaleja ajatellen. Es-keleillä signaalinvoimakkuudet ovat parhaimmillaan lähiaseman luokkaa, jolloin kevyemmälläkin antennilla tulee toimeen. Sen kerran kun kuulin Kosovon, niin KFOR rymisteli Lahden NRJ:n 96.6 päällä tullen de la mennen. Matkaa NRJ:n mastoon oli 30 km. Kosovoon hieman enemmän.

Unkarilainen Radio Egy kirjoitti minulle, että he saavat usein kuuluvuusraportteja Suomesta. Ihmettelivät perään, että on se merkillistä, että vain Suomesta. Jouduin selittämään, että katsokaas, Es-heijastuman tyypillinen välimatka on 1500 km, joten Saksa ja Puola ovat teille ihan liian lähellä. Ruotsi ja Norja voisi kyllä tulla kysymykseen.

Viiden metrin pituisista antenneista amerikkalainen pihti-jagi on yhtä pätevä tai jopa aavistuksen parempi kuin Körner 17.5, mutta muotoilunsa takia hankalampi rakentaa. Körner 19.3 puolestaan on etu/takasuhteeltaan yhtä ylivoimainen kuin sen pikkuveli Körner 9.3. Nämä kaksi ovat suppeassa vertailussa ylivertaiset FM-jagit DX-käyttöön.

Mistä näitä antenneja sitten saa? Helpointa on hankkia Suomen DX-liiton tarvikepalvelusta 5-elementtinen Iskra. Sen vahvistus on noin 7 dBi ja puomin pituus 175 cm. Tuolla antennilla olen kuunnellut madridilaisia FM-asemia tuplahypyllä Päijänteen rannalla, joten antenni on erittäin käyttökelpoinen. Jagin hinta on 54 euroa + rahti.

Ruokahalun kasvaessa katse suuntautuu kohti vaativampia antenneja. Jos harrastajilta ei saa käytettyä, on ne valmistettava itse. Aikaa kuluu Körner 9.3:n valmistamiseen ihmettely- ja tuumailutaukoineen noin kymmenen tuntia. Mikäli tarvittavat työkalut (rautasaha, mittanauha, viila, pora ja metalliterä) omistaa vanhastaan, niin mitkä ovat kustannukset? Katsotaanpa.

Neljä metriä 15×15 mm neliöalumiinia, yksi metri ura-alumiinia ja yksi metri levyalumiinia (jälkimmäiset liitoksiin ja vahvikkeiksi) ovat K-raudassa luokassa 5 euroa metri, yht. 30 euroa. Alumiiniputkea kuluu suuntaajiin ja heijastajiin 15 metriä. Käytännössä 17, koska tärvelin ensimmäisen säteilijän. OH3AC:n 6-millinen tarjousputki oli jäsenille 0.20 e/metri, mikä tekee noin 5 euroa. K-raudan hinta samaiselle putkelle olisi jälleen 5 €/metri, mikä tietäisi 15 x 5 = 75 euroa. Mieluummin etsitte jostakin paremman tarjouksen. 3 kpl puolalaisia impedanssimuuntajia Saksasta rahteineen 21 euroa, jaettuna kolmella on 7 euroa per yksikkö. Nailonisia P-klipsejä Englannista elementtien kiinnitykseen 50 kpl rahteineen 16 euroa. Niistä kului noin kolmannes, eli kustannus yhdelle antennille on 5 euroa. Kaksi tolppakiinnikettä antennille Saksasta 14,88 euroa, eli kahdella jaettuna 7,44 euroa. Impedanssimuuntajan muoviboksi Bebekiltä 2 euroa. Ruuveja ja siipimuttereita ostin läjän 3 euron arvosta ja niitä jäi ylikin. Koaksiaalia ja liittimiä ei ole laskettu antennin hintaan.

Teoriassa yhteissumma rautakaupan alumiineilla olisi 129 euroa. Tarjousalumiiniputkella säästin hulppeat 70 euroa, mutta ne säästöt hupenivat välittömästi työkaluihin ja varalle jääneisiin ylimääräisiin osiin (näillä postimaksuilla ei kannata yhtä osaa kerrallaan ulkomailta ostaa), joten antenni kustansi minulle joka tapauksessa 129 euroa. Seuraava jagi tulisikin sitten jo huomattavasti halvemmaksi, koska kaikki muu on jo valmiina, paitsi alumiini.

Körner 9.3:a myy rakennussarjana Antennenland Saksassa. Osat kustantavat siellä 109 euroa. Huomattava on, että EU-vaatimuksista johtuen Antennenland ei suostu toimittamaan Saksan ulkopuolelle. Elämmehän yhteismarkkina-alueella, jossa kaupan ja liikkuvuuden esteet on haluttu poistaa. Suomalainen tilaaja tarvitsee asialle saksalaisen agentin.

 

Lisää luettavaa:

Ismo Kauppi rakentaa 19.3-Körnerin (Radiomaailma 6/2015)

Körner 9.3:n mitat ja vinkit (fmdx.tk)

FM-kuuntelun teemailta ja sen aineistot 


One comment on “Minkä FM-antennin valitsisin?
  1. JGM sanoo:

    Kiitos Jari mielenkiintoisesta jutusta jagiantennien valinnasta.
    tästä jäi ainakin minulle paljon pohdittavaa.

    Lopetin radioharrastuksen 1980 luvun alussa ja vasta viime vuoden lopussa palasin siihen. Omat tietoni jageista perustuivat pitkälti ”ARRL Antenna Book” v.1974 painokseen, jossa vielä ajateltiin ettei enemmistä heijastajista olisi hyötyä.

    Minua alkoi askarruttaa kysymys siitä mitä vaikutusta enemmillä heijastajilla olisi, ja olen kerännyt vähäsen tietoa netistä sekä avuliailta radioamatööreiltä. Kiitos lisätietojen antajille!
    Jos joku muukin SDXL:n jäsen ei ole perehtynyt lisäheijastajien vaikutukseen, niin tässä on pääpiirteittäin mitä löysin:

    etu/taka suhde (F/B) voi olla huomattavasti suurempi kuin yhden heijastajan mallissa. Aivan parhaita lienevät artikkelissä mainitut Körner antennit joissa F/B voi olla jopa 33.
    Kuriositeettina mainittakoon että löysin netistä Intialaisen 3-elementti jagin (kahdella lisäheijastajalla), mitoitettuna 158 Mhz alueelle, jossa F/B kerrotaan olevan peräti 31, ja vahvistuksen olevan 10.5 dbi(?)

    En ota kantaa näiden arvojen paikkansapitävyyteen, mutta harkitsen skaalata antennia ULA alueelle ja kokeilla miten toimii.
    (Tiedot löytyvät ISJR:n jutusta Intian Maharashtra osavaltion poliisilaitoksen kehittämästä tehokkaasta 158 MHz jagiantennista.)

    vahvistus saattaa aavistuksen lisääntyä moniheijastajamallissa takakeilojen pienentyessä.

    taajuusalue saattaa olla hiukan suurempi moniheijastaja-jagissa, mutta tästä en ole löytänyt sen enempää tietoa.

Vastaa käyttäjälle JGM Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Suomen DX-Liitto

Postiosoite:
Annankatu 31-33 C 49 c
00100 HELSINKI
Käynti sopimuksen mukaan.

Sähköposti
(Radiomaailma-lehti ja jäsenasiat): Toimisto

Puhelin:
044 0223 030 (arkisin 11-18)

Tervetuloa radion rajattomaan maailmaan!

Ulkomaisien radioasemien signaaleja voi metsästää muutenkin kuin Internetin välityksellä. Oman erityispiirteensä asiaan tuo radiokelien vaikutus asematarjontaan. Melko vähällä vaivalla ja pienellä rahalla valinnanvaraa on satojen asemien verran. Näillä sivuilla kerrotaan tarkemmin eetterin tarjonnasta ja DX-harrastuksesta. Sivuille on myös kerätty linkkejä muihin aihetta sivuaviin Internetin palveluihin. Liittymällä jäseneksi saat vuoden 2021 Radiomaailma-lehdet (6 numeroa). Lehden voi tilata myös ilman jäsenyyttä.

Viimeisimmät lokiasemat (klikkaa kuvaa)

Online Log - AM: AM Log Online Log - FM: FM Log

Radiomaailma-lehti

Radiomaailma 5/2021 ilmestyy 19.10.2021 alkavalla viikolla. Seuraavan numeron aineisto-stopdate on 3.11.2021. RM-kansi5/21

DX-kirjallisuutta

DX-Tarvikepalvelusta DX-Tarvikepalvelu
voi tilata myös sähköpostilla (klikkaa kuorta). Vuoden 2021 WRTH nyt hinnalla 40 € + toimitusmaksu 9 € / tilaus: WRTH_2021 Antenneilla aalloille -perusteoksen hinta on 19,50 € + toimituskulut 9 € (koko toimitukselle). Voit tilata myös sähköpostilla (klikkaa kuorta): DX-Tarvikepalvelu Sisällysluettelo: klikkaa kannen kuvaa alla! kansi_aa_2016

Yksi tapa harrastaa DX-kuuntelua

Oheisessa YouTube-videossa Jim Solatie (JMS) esittelee DX-kuuntelua RadioGaala2013 -ohjelmassa!

”Diksaaja harrastaa radion kuuntelemista”

Mika Mäkeläinen (MTM) Radio Suomen yövieraana: YLE:n yövieras

ULA / FM: Mitä tarkoitetaan hyvällä radiokelillä?

Ilmiö johtuu ilmakehän yläosiin kesäaikaan syntyvästä heijastavasta kerroksesta, jonka myötä ULA/FM-radioasemia voi kuulua tuhansien kilometrien päästä. Otso Ylönen (OSY) YLE Radio Suomi Kuopion haastattelussa: Hyvä radiokeli

Kävijälaskuri

Flag Counter
Top