Tämän päivän dx-kuuntelu
Saatat olla ummikko radioharrastusten suhteen, tai kukaties aikoinaan Radio Luxembourgia ja BBC:n suomenkielisiä lähetyksiä kuunnellut vanhempi henkilö. Ehkä Sinua kiinnostaa jossakin määrin langaton viestintä, tai erilaiset tietokoneiden oheislaitteet. Kenties DX-kuuntelu voisi olla sinua varten?
Wanhalle pierulle voimme kertoa, että ne ajat eivät enää palaa, jolloin jokaisella maailman maalla oli oma ulkomaanpalvelu joka lähetti valtion ilosanomaa lukuisilla eri kielillä, mm. suomeksi. Lähetinkeskukset on purettu ja romutettu, sillä poliitikko- ja virkamiesportaissa on keksitty, että lyhytaaltolähetys on tehoton ja kallis tapa välittää sanaa ulkomaille. Paljon kustannustehokkaampaa on välittää ohjelmaa internetin kautta Addis Abebaan, jossa saattaa olla tarjolla sähköä neljä tuntia päivässä ja nopein nettiyhteys on 48 kilon puhelinmodeemi.
Takana on myös lattareiden kulta-aika, jolloin 5 MHz taajuuksilla kuului joka yö asemia kaikkialta Etelä-Amerikasta. Ne asemat ovat lopettaneet lyhytaalloilla lähes tyystin ja siirtyneet keskiaalloille tai FM:lle. Etelämanner on sen sijaan yhä toisinaan kuultavissa.
Sen sijaan, kun Euroopassa ei tarvita eikä käytetä enää kylmän sodan muistoina toimineita 500-1000 kilowatin helvetinkoneita keskiaalloilla, niin keskiaallot ovat paljon puhtaampia meidän maanosamme häiriköistä kuin parikymmentä vuotta sitten. Eteen on avautunut ennennäkemätön määrä suhteellisen vapaita taajuuksia, joilta voi kuunnella ainaisten saksalaisten ja venäläisten sijasta mitä hämmästyttävämpiä kiinalaisia, japanilaisia, intialaisia, ja totta kai Amerikkaa Newfoundlandista Tulimaahan. 2000-luvun vuosina on Etelä-Suomen rannikolla napattu harvinaisia jenkkejä, jotka kuullakseen olisi aiemmin joutunut matkustamaan Lapin jängälle kilometrin pituisia antenneja vetelemään, lähemmäksi asemia ja pakoon eurooppalaisia tehomyllyjä.
Vuosikymmenien takainen käytetty, halpa matkaradio tai liikennevastaanotin toimii DX-tarkoituksessa yhä komeasti, mutta tämän päivän dx-vastaanotin on yhä useammin tietokoneen lisälaite.
Nykytekniikan avulla voidaan hyödyntää poikkeuksellisia radiokelejä paremmin kuin koskaan ennen, kiitos SDR-radioiden, jotka pystyvät tallentamaan taajuuskaistaa jopa megahertsien leveydeltä, ja uusissa malleissa kaistantallennuskapasiteetti kasvaa kaiken aikaa. Siinä missä ennen nauhoitettiin korkeintaan kahdella vastaanottimella kahta taajuutta c-kasetille, nyt SDR-radio tallentaa ulkoiselle kovalevylle niin monta taajuutta kuin haluaa, vaikka koko keskiaaltokaistan. Esimerkiksi huhtikuun alussa Maakesken kuunteluasemalla nautimme loistokkaasta Peru-aamunoususta. Asemia oli kuultavissa puolen tunnin ajan. Innokkaan tallenteiden hieronnan jälkeen saatoimme tunnistaa ja merkitä lokiin 17 keskiaaltoperulaista. Tällainen tulos olisi ollut perinteisillä, yhtä taajuutta yhdellä kertaa vastaanottavilla vastaanottimilla mahdottomuus.
Radio Nacional Arcangel San Gabriel, Base Esperanza, Antarktis. Kuunneltu Suomessa taajuudella 15476 kHz.
Asiassa on myös varjopuolensa. Jos suuntautuu harrasteessaan nimenomaan uusien asemien metsästykseen, niin nykyään tulee kuunnelleeksi enemmän kovalevyä kuin radiota. Oikein innokas tallentaja saattaa selvittää itselleen ehkä jo vuoden parin kuluessa, mitä hän tiettynä hetkenä nappasikaan aalloilta lojumasta…
SDR-radio ei ole välttämättä edes kallis. USB-tikkuun rakennettu RTL-SDR, jossa on Realtekin piiri RTL2832U, maksaa parikymmentä euroa, ja sitä voi käyttää sellaisenaan 24-1700 MHz taajuuksilla. Juuri tähän malliin on mahdollista rakentaa konvertteri, joka tekee siitä laajakaistaisen vastaanottimen, joka kattaa myös taajuudet 0.01-30 Mhz. Sillä kuuluu jo kaikki, niin pitkät, keskipitkät kuin lyhyet aallot, ja ilman konvertteria suoraan FM. Valmiiksi rakennettu 0,1-1700 MHz vastaanotin maksaa Saksan ebayssa 21,99 euroa. Toimitus Hong Kongista.
SDR-radioiden softia on tarjolla kirjava määrä, niin maksullisia ja maksuttomia. Jos missä, niin radioharrasteessa huomaa kerta toisensa perään, että hintalappu ei ole minkäänlainen laadun tae. Parhaimmaksi osoittautunut ohjelmisto, HDSDR, on ilmainen. On huomattava, että radioissa on rakenteellisia eroja, joiden vuoksi kaikki ohjelmistot eivät sovi yhteen kaikkien SDR:ien kanssa.
Huippuolosuhteet, jossa perulainen musiikkiasema kuuluu jonkin aikaa kuin lähettäisi naapurihuoneesta, ovat tietysti poikkeus, ja riippuvaisia radiokeleistä, joiden luonteesta ja kehittymisestä tiedämme paljon enemmän kuin viime vuosituhannella, emmekä vieläkään tiedä riittävästi.
Internetin ansiosta on nykyään mahdollista seurata kelien tilaa lähes reaaliaikaisesti. Jenkkikuuntelijat hankkivat indeksinsä geomagneettiselta tarkkailuasemalta Boulderista Coloradosta, mutta yhtä mielenkiintoinen ja jopa hyödyllisempi seurattava saattaa olla Kioton DST.
Kioton DST:n käyrä kuvaa suoraan maapallon magneettikentän häiriötilan. Mitä ylempänä käyrä keikkuu nolla-arvon yläpuolella, sitä paremmat olosuhteet vallitsevat kaukokuuntelulle. Kun käyrä romahtaa miinus viiteenkymmeneen, voi sulkea radion ja mennä ulos katselemaan revontulia.
FM-kuuntelijat puolestaan vahtaavat silmä kovana DX-Mapsia ja sieltä MUF-pisteitä. MUF tarkoittaa korkeinta käyttökelpoista taajuutta, ja etenkin kesäisin kartta voi olla lupaavasti punaisena Valko-Venäjän, Puolan, Tanskan tienoilla. Silloin on mahdollisuus kuulla eurooppalaisia FM-asemia 87-108 MHz taajuuksilla. Miksi ilmakehän Es-kerros aktivoituu heijastavaksi ja peilaa signaalin takaisin maan pinnalle juuri kesäaikaan, on edelleenkin tieteellinen arvoitus, mutta ilmiö on tunnettu 1950-luvulta asti. Kesän Es-keleillä ulkomaisen ula-aseman kuuluvuus voi olla tyrmistyttävän hyvä (moitteeton stereo RDS-koodeineen), ja ahkerimmat päivystäjät voivat napata kesän kuluessa satoja asemia kaikkialta Euroopasta. Suomen ennätys FM-kuuntelussa on Kanarian Saaret, mutta myös Intia ja Kiina on tavoitettu Itä-Suomessa, ja asiasta uutisoitiin silloin Ylen nettisivulla. FM-kuuntelu on kaupunkiystävällisin kuuntelumuoto, sillä muutaman elementin mittaisen puolitoistametrisen jagiantennin voi pystyttää vaikka parvekkeelle.
SDR-radiot ovat siitä mukavia, että ne eivät ainoastaan toimi laajakaistatallentimina. Ne voi myös yhdistää nettiin. Näin voidaan pystyttää kuunteluasema maaseudun rauhaan, kauas kaupunkien sietämättömästä häiriötasosta, joka pahenee vuosikymmen vuosikymmeneltä sitä mukaa kun kotitaloudet pursuavat aina enemmän elektroniikkaa (pahin häiriölähde on hakkuripoweri, ja sellainen on tietokoneissa valitettavasti oletuksena). Kuunteluasema on käytännössä nettitikku, läppäri, sdr-radio ja siihen kytketty 400-600 metrin antenni, jonka pituista on kaupunkiasuntoon mahdotonta saada. Esimerkiksi Maakesken kuunteluasemalla meillä on toistaiseksi ollut ongelmana korpien kätköjen vaimea kenttä nettiyhteyttä ajatellen, mutta päällisin puolin etäradio on toiminut suorastaan mukiinmenevästi. Kuuntelusta nauttivan ihmisyksilön ei tarvitse tyytyä pelkkään kotoiseen tarjontaan, sillä nettivastaanottimia on runsaasti tarjolla ympäri maapalloa. Alkuun auttaa vaikkapa www.globaltuners.com. Nopein tapa perehtyä radiomaailmaan ihan itte on suunnistaa netissä Twenten vastaanottimelle Alankomaissa. Sinne mahtuu satoja kuuntelijoita yhtä aikaa, ja jokainen saa kuunnella omaa mieleistään taajuutta.
Järisyttävin muutos on tapahtunut siinä dx-harrasteen osassa, jota kutsuttiin ennen ohjelmakuunteluksi. Kyllä, termi oli naurettava – kuvitella että olisi ihan erikseen olemassa radio-ohjelmaa, jota kuunneltaisiin! Todella kummallista. Kuka nyt noin tekisi?
Radioasema, jolla ei ole nettistriimiä, alkaa olla suuri harvinaisuus. Saatavilla on ohjelmia, kuten RadioSure, jolla saa netitse suoran yhteyden tuhansien radioasemien signaaleihin, joita välttämättä ei lähetetä varsinaisilla radioaalloilla lainkaan. Striimien linkit on ryhmitelty paitsi maan ja kielen, myös ohjelmatyypin mukaan. Salsaa, Indonesian gamelan-musiikkia, urheilua, ambienttia new agea, animemusiikkia, klassista, puhetta, tuoreimmat uutiset kaikilla maailman kielillä – kaikkea on tarjolla! Vain oma henkilökohtainen uteliaisuus on rajana, ja minusta elävän ihmisen tulisi olla luonteeltaan utelias. DX-kuuntelija puolestaan voi verrata radiosta langattomasti kuulemaansa ohjelmaa nettistriimiin ja todeta näin nopeasti, mitä asemaa hän paraikaa kuuntelee, tai ei kuuntele.
Sitä mukaa kun viralliset valtion asemat ovat hylänneet lyhytaallot, tilalle on tullut lukuisa määrä yksityisiä asemia ja maapiraatteja. Nämä asemat, niin luvalliset kuin luvattomat, ovat harrastepohjalta toimivia yrityksiä, joissa intohimo radiota kohtaan voittaa taloudellisen tuloksen tavoittelun. Suomessa ainoa toimiva lyhytaaltoasema on harrastajien Scandinavian Weekend Radio Virroilla, joka lähettää nimensä mukaisesti yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tosin, vanhaa tekijänoikeudesta vapaata levymusiikkia soitteleva Radio Gramox on viime aikoina testaillut taajuudella 3960. Ehkä saamme siitä toisen.
Valtiolliset toimijat ovat yrittäneet herättää lyhytaaltoja uudelleen henkiin digitaalisilla lyhytaaltolähetyksillä, Digital Radio Mondiale –projektilla. Tämä projektituettu turhuus ei toimi, ei ole koskaan toiminut, eikä tule koskaan toimimaan. (Saa ottaa talteen. Jos olen väärässä, huidelkaa sitten.) Kunnollisia vastaanottimia tähän tarkoitukseen ei ole koskaan ollut kunnolla yleisesti saatavilla, ja jopa digitaalisen SDR-radion kanssa signaalin dekoodaaminen on täyttä tuskaa. Suurten ponnistelujen tuloksena, ajureitten ja uudelleenohjausten ja tuhottoman säädön jälkeen, onnistuin kuulemaan korvissani 10 sekuntia espanjaa Radio Exterior de Espanalta. Muu lähetys ei dekoodautunut kunnolla. Koodi ei ole open sourcea, vaan sen säännöllisestä käytöstä tulisi maksaa lisenssimaksu. Tällä menetelmällä on siis tarkoitus tavoittaa laajat kansanjoukot Intian kaltaisissa maissa? Selvä.
Mielenkiintoisempi ja toimivampi vaihtoehto on ollut Voice Of American Radiogram-lähetykset. VOA:n Kim Elliott on toimittanut digitaalisia lyhytaaltolähetyksiä, jotka sisältävät uutisia, artikkeleita ja värikuvia, jotka voidaan vastaanottaa millä tahansa lyhytaaltoradiolla, jonka kuulokeliitännästä kulkee johto tietokoneeseen, jossa on tekstiä dekoodaamassa ohjelma nimeltä fldigi. Lähetyksissä on kokeiltu erilaisia digitaalisia modeja, joista tuloksekkaimmaksi on osoittautunut MSFK. Käytetyt digitaaliset menetelmät ovat radioamatöörien kehittämiä, joten niitä voi hyödyntää vapaasti, toisin kuin Digital Radio Mondialen lisensioitua järjestelmää. Radiogram-lähetyksistä kertoo enemmän voaradiogram.net.
Tästä avautuu kiehtovia näköaloja. Internetin levittäminen lyhytaaltojen välityksellä seuduille, joissa netti on sensuroitu tai sitä ei ole koskaan ollutkaan, ei taida onnistua, koska kaistanleveys on tarkoitukseen vääjäämättä aivan liian kapea. VOA:n kokeellisella menetelmällä voitaisiin levittää yksisuuntaisesti Valitut Palat –painosta. Toisaalta Googlen tiedetään suunnittelevan aurinkovoimalla toimivia miehittämättömiä lennokkeja, jotka toimisivat langattomina tukiasemina. Pienellä mielikuvituksella tässä voi nähdä tulevaisuuden radiopiraatin, joka rajoituksia uhmaten levittää ja välittää dataa sinne, missä sitä halutaan kiivaimmin kontrolloida. Wanha dx-pieru seisahtuu hetkeksi tämän mahdollisuuden edessä ja kyselee itseltään, enkös minä ole nähnyt tämän joskus ennenkin, silloin kun Radio Free Europea ja Radio Libertyä jammeroitiin häirintälähettimillä, joita Neuvostoliitossa oli enemmän kuin varsinaisia radioasemia.
Maailman ihme nimeltä langaton viestintä ei katoa mihinkään. Se saa vain uusia muotoja. Jos minulta kysytään, niin olen todella iloinen, että olen saanut nähdä kaikki nämä kehitysvaiheet, mitä radiotoiminta on kokenut, ja odotan mielenkiinnolla, millaisia teknologioita ja persoonallisuuksia radio tulevaisuudessa tarjoaa.
Artikkeli on julkaistu Nupinkiertäjä-lehdessä 1/2014 Lahden Harrastemessuille.
Tuolla vaatimattomalla Unisefin kasettimankalla pystyy kuuntelemaan pimeän aikaan esim. keskiaalloilta Radio Svobodaa 1368 ja Vesti FM:ää 1413. Lyhytaalloilta voit löytää vaikka mitä, enimmäkseen kiinalaisia, mutta voi olla että sitä varten tarvitaan lisää kuparilankaa teleskooppiantennin jatkoksi.
73 jln
Hei olen kiinnostuntu dx kuuntelusta ja minulle tuli
UNISEF 172LH Radio
kysynkin pystyykö kyseisellä radiolla kuuntelemaan ulkomaalaisia kanavia
Siittä löytyy
FM 88-108 Mhz
SW 6-18 Mhz
MW 530-1600 Khz
LW 150-350 Khz
Kiitän vastauksesta. 🙂
Hei !
Tähänkin ketjuun “pohjaksi” kirjoitettu artikkeli mykypäivän nettikuuntelusta, masentaa “hirvittävällä” määrällä nettilinkkejän,jotka pitäisi käydä låpi päästäkseen kärrylle tämän päivän DX-kuuntelusta. Tämä masentaa vanhempaa kuuntelijaa, joka silloin tällöin laittaa tulille Kenwood 5000R-vastaanottimen, jossa on kaupugin keskustan tuntumassa katolla yli 25 vuotta sitten “viritetty” L-antenni. Yhtään kuunteluraporttia en ole 1995 jälkeen lähettänyt ja enkä edes tiedä vastaavatko asemat enää QSL-korteilla?
Luulisi netin kautta kuuluvien (kaikkien harvinaisten) esim.perulaisten asemien kuulumisen helppouden myötä, että pienet asemat resurssien puutteen vuoksi eivät voi vastata suureen määrään raportteja. Ja tämä johtuu siitä, että asemat kuuluvat niin helposti netin kautta, jollain USB-tikulle survotulle tekniikan avulla tietokoneen kovalevylle.
Tosin olen voinut ymmärtää “nettikuuntelun” hienouden ihan väärin, koska tietoa on niin hirvättävästi tarjolla. Ainakaan tällainene heinähousu ei ymmärrä, milloin artikkeli koskee aivan ajan hermolla tekniikkaa vs. harrastelija kuuntelijat. Allekirjoittanut juuri eläkeikään päässeenä ei enää kaipaa tieokonetta kuin pakon edessä. Työtehtävissä olin “naimissa IT-tekniikan kanssa vuodesta 1989. Eläkeiän myötä päätin, että ainoat asiat, joita tarvisen netistä ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Toisekseen kaupugissa ei voi vetää mitään 400-600 metriä pitkää antenneja.
Tietysti tästä kirjoituksestani saa saa “leiman”, että vanha pieru haikailee DX-kuuntelun kulta-aikoja. Leima on varmaan perusteltu ja en sitä kavahda. Ja lupuksi se pointti, että kun pistää radion tulille, niin aika ajoin saa tehdä salapoliisin työtä, kun kuulee uuden aseman kiinalaisten, venäläisten välissä ja joutuu pähkäilemään , mikä asema on kysymyksessä.
Myöskään mintkään Radiomaailma-lehden tilaaminen ei kiinnosta, koska julkaisut ovat täynnä tätä nettikuuntelua. Tämmöistä tällä kertaa.
Miksi…
…juosta tai pyöräillä kun autollakin pääsee?
…metsästää tai kalastaa kun lihan ja kalan voi ostaa kaupasta?
…hakata halkoja ja lämmittää puukiuasta saunassa kun sähkölläkin voi lämmittää?
…ottaa yhteyksiä radiolla kun puhelinkin on keksitty?
…kuunnella radioita antennilla kun radiot kuulee netistäkin?
Vastaus on kaikkiin sama: Koska se on hauskempaa, mielenkiintoisempaa, yllätyksellisempää ja antoisampaa.
Mukavia DX-kuuntelun hetkiä niin uusille, vanhoille kuin uusvanhoillekin harrastajille, niin vanhoilla kuin uusilla menetelmillä ja välineillä. Kyllä siellä vielä kuunneltavaa ja löydettävää riittää 🙂 Ja kuuntelun lisäksi tietysti radio- ja antennivaihtoehdot, jopa niiden rakentelu, tietotekniikan tuomat lisämahdollisuudet sekä sosiaalinen kanssakäynti muiden saman harrastuksen kanssa touhuavien kanssa antaa paljon mielenkiintoista sisältöä ja tekemistä
Hei ! Ajattelin ostaa tutulta työkaverilta amerikan maalta JRC 535 liikennevastaanottimen. Luettuani muutaman artikkelin suomalaisten DX-kuuntelijoiden kirjoittamana netissä, niin taidan sijoittaa 200 taalaa jonkun muun harrastehyödykkeen hankintaan, vaikka mäkihyppysuksien.
Kärjistäen suomalaisten DX-kuuntelijoiden kirjoitukset ovat kaikki tyyliin “kaikki valtiolliset lyhytaaltolähettimet ovat laitettu romuraudaksi” ja toinen keskustelua leimaava asia on tietokoneen kautta tapahtuva kuuntelu. Olen 40 vuotta ollut töissä tietotekniikka alalla, joten nettikuuntelu ei kiinnosta pätkääkään. Kun “kaikki” lyhytaaltolähetykset ovat loppuneet ja jos jotain haluaa kuulla, niin “ainoa” mahdollisuus nettikuuntelu. Kun keskustelu on näin värittynyttä, niin voisin kuvitella, että jäsenmäärän laskukin (tai sitten jäsenmäärä ei ainakaan kasva) saattaa osin johtua, että meitä eläkeläisiä kiinnostaisi enemmän, jos juttuja olisi perinteisen kuunteluu näkökulmasta kunnon laitteella. Tässä hyvä artikkeli, joka tappaa kiinnostuksen perinteiseen kuunteluun;
https://sdxl.fi/taman-paivan-dx-kuuntelu/
Ainakaan minun ei tarvitse kuulla perulaista asemaa, jonka lähetysteho on minimaalinen. Minulle riittäisi, kun saisi tietää, mitä sieltä lyhytaalloilla vielä kuuluu perusjampan taidoilla.
Ymmärrän, että lehden sisältö on oltava ajantasaista, jotta nuo 500 jäsentä saadaan pysymään maksavina jäseninä.
Vaikuttaa siltä, että juttu pitäisi kirjoittaa toisin, koska juttu on nähtävästi ymmärretty väärin. Etäaseman SDR-kuuntelu tapahtuu omalla vastaanottimella ja omalla antennilla, signaali vain johdetaan kuulokkeisiin internetin kautta. Lapissa käy vieläkin kuuntelijoita, jotka käyttävät perinteisiä liikennevastaanottimia.
Perinteisiä lyhytaaltoasemia on vielä tarjolla. BBC World Service on parhaiten tavoitettavissa tänä päivänä Voice Of Guyanan yöohjelmasta taajuudella 560 kHz. Muutoin SW:llä joka toinen asema on China Radio International. Yksityiset SW-asemat Tanskassa ja Saksassa; OZ-Viola (5825), World Music Radio (5840), Channel 292 (6070) ja Shortwave Radio (3975) ovat niitä, jotka tänä päivänä rikastuttavat tarjontaa. (Viranomaiset tosin käskivät juuri tanskalaisia vaihtamaan taajuutta. Tilanteen kehitys on auki.)
Esimerkiksi RadioSure-ilmaisella ohjelmalla kuuluu 34251 asemaa, useimmat cd-tasoisesti ympäri maailmaa. Onko enää tolkkua etsiä pihinää radio-aalloilta?
Moi Kari,
Kyllä, jos ohjelmakuunteluun haluaa keskittyä, mainitsemasi nettiradiopalvelimet ovat ylivoimaisia. Vaan meille DX-kuuntelijoille kiinnostavampaa on se, miten perinteisempi radiosignaali päätyy vastaanottimeen ionosfäärin ja antennin kautta. Ts. oleellisempaa on se, mikä asema on kyseessä, mistä asema lähettää ja paljonko sillä on lähetystehoa jne. Koska radiokeli vaihtelee mm. vuorokauden, vuodenajan ja auringon noin 11-vuotisen aktiivisuussyklin mukaan, samalla vastaanottotaajuudella saattaa kuulua milloin mikäkin asema – useimmiten ei kuulu mitään. Tämä taas on johdattaunut monet DX-kuuntelijat tarkkailemaan avaruussäätä tulevien “kelipäivien” ennakoimiseksi.
Kaikkein kiinnostavampia ovat toki täysin (Suomessa) ennenkuulumattomat asemat, mistä onkin vedetty ajatuksellinen samankaltaisuus lintubongareihin. He metsästävät lintuharvinaisuuksia, me radioasemia. Nyt kun varsinkin “sivistysmaiden” megawattilähettimiä ollaan ajamassa alas, jää radioalloille häiriöttömämpää tilaa metsästää eksoottisempien maiden pikkuasemien kuulumista. Myös aurinko on nyt rauhallisessa vaiheessa, eli radiokelejä on useammin matalillakin taajuuksilla.
Kuuntelen RadioSuresta asemia ilokseni silloin, kun ei ole keliä. Aina ei kala syö. Silloin pitää mennä kauppaan ostamaan pakasteseitä. 🙂
Kiitos kun kerroitte ettei kannata aloittaa DX-kuuntelua uudestaan!
Ei DX-kuuntelua voi lopettaa. Kerran DX-kuuntelija – aina DX-kuuntelija 😉
Tätä asiaa olen kaivannut, bandilla kertoivat kuinka sen saa näkyviin. Hyvä näin. Kiitti.
hei.oliko jotain sofaa millä sai lokia pidettyä?
Venäjä käyttää ihan rajan takanakin voimakkaita yli horisontin näkeviä tutkia. Tunnistatko tutkan pörinä muusta utility melskeestä?
Terve
onko joku törmännyt samaan ongelmaan?
ongelmana on siis taajuusalueella 1,8 MHz – 65 MHz ilmenevä voimakas häiriö häiriö on pulssimainen ja todella voimakas, tämä ei ilmene kaikkialla mutta monesti joidenkin kiinteistöjen kohdalla ja voimistuu sähkö, data ja vesi johtojen kohdalla. olen nauhoittanut tätä ääntä. kuunteluun käytän ICOM IC-R20