Börje ”Bob” Hielm

Lentäjä, avaruustietäjä ja DX-kuuntelija

Jyrki K. Talvitie (JKT)

Minun ikäpolvelleni, joka syntyi sodan aikana ja kävi koulua 1950-luvulla, se suuri tekniikan vallankumous, joka mullisti maailmamme, ei ollut tietokone kaikkine sovellutuksineen vaan avaruuden valloitus. Tällaiseksi sitä silloin suurvaltojen kiihkeän arvovaltakilpailun ilmapiirissä kutsuttiin, vaikka todellisuudessa silloin ei ollut vielä mitään valloitettu. Oli vasta lähetetty maata kiertävälle radalle jalkapalloa suurempi radiolla varustettu metallipallo, jonka piipitystä saattoi kuunnella lyhyillä aalloilla 15 MHz:n taajuusalueella, minkä lisäksi Sputnik-satelliitin säännöllistä kulkua saattoi seurata talvisen pimeällä taivaalla paljain silmin. Moni katselija väitti myös samalla kuulleensa satelliitin piipitystä.

Oli niin ollen luontevaa, että lähes jokaisen tekniikan harrastajan innokkaasti joka kuukausi ahmien lukeman Tekniikan Maailman 11/1957 kannessa oli kuvattuna juuri tuo Sputnik. Neuvostoliiton onnistuminen ensimmäisenä lähettämään maata kiertämään satelliitin oli valtava arvovaltatappio Yhdysvalloille. Tuo isku sai aikaan erityisen voimainponnistuksen, jonka tuloksena Yhdysvallat sai kaksitoista vuotta myöhemmin ensimmäisenä lähetetyksi ihmisen kuuhun. Silloin vasta voitiin mielestäni alkaa puhua avaruuden valloituksesta. Sitä edeltävät yksittäiset saavutukset olivat arvokkaita, mutta vasta harjoittelua.

Meille suomalaisille DX-kuuntelijoille tuo Tekniikan Maailman numero 11/1957 oli käänteentekevä. Ei tuon Sputnikin vaan lehden mainitussa numerossa ilmestyneen erään artikkelin ansiosta. Se nimittäin käynnisti kehityskulun, joka kahdessa kuukaudessa johti ensimmäisen suomenkielisen DX-kerhon syntyyn. Kerho oli nimeltään DX-Kerho Suomi, joka on nykyisen Suomen DX-Liiton suoranainen edeltäjä.

Itse olin jo harjoittanut lyhytaaltokuuntelua kolmisen vuotta, mutta en tiennhyt, että se on DX-kuuntelua, ennen kuin luin tuon TM:n artikkelin, jonka oli kirjoittanut minulle silloin vielä tuntematon Börje ”Bob” Hielm, silloin Finlands DX-Clubin puheenjohtaja. Tuskin arvasi Börjekään, minkä vyöryn hän tulisi saamaan aikaan ensimmäisiä Suomen DX-mestaruuskilpailuja mainostamaan tarkoitetulla artikkelillaan. Joulun aikaan pidettyihin kilpailuihin osallistui yli 200 aloittelevaa ja kokenutta DX-kuuntelijaa. Valtaosa oli suomenkielisiä aloittelijoita.

Finlands DX-Clubin toinen voimahahmo Tor-Henrik Ekblom oli jo etukäteen toiminut sen hyväksi, että suurta ”villien” suomenkielisten DX-kuuntelijoiden joukkoa varten perustettaisiin oma yhdistys. Juuri näin sitten tapahtuikin.

Börje Hielm ja Tor-Henrik Ekblom olivatkin 1950-luvulla kaksi merkittävintä suomalaisen DX-kuuntelun esitaistelijaa, joita ilman ei Suomen DX-Liiton ensimmäinen solu olisi varmaankaan syntynyt vielä pitkään aikaan. Koko Suomen DX-harraste on heille paljon velkaa. Torre oli lisäksi kätilöimässä  alusta lähtien pohjoismaisia yhteyksiä, jotka sittemmin ovat läpi vuosikymmenien olleet elävöittämässä suomalaisten DX-kuuntelua.

Börje Hielmillä ja Tor-Henrik Ekblomilla oli DX-harrastuksensa ohella muutakin yhteistä. He olivat molemmat kansallisen lentoyhtiömme Finnairin palveluksessa, Torre ”maajoukoissa” ja Bob lentokapteenina. Torren ammatillinen ura johti asemapäällikön tehtävien kautta Suomen matkailun edistämistyöhön MEK:n palvelukseen. Bob siirtyi aikanaan eläkkeelle DC-10:n ohjaimista.

Kumpikin kannattivat ja pyrkivät edistämään suomalaisten DX-kerhojen yhteistyötä, mutta ensimmäisen vuosikymmenemme kiihkeä kilpailu, jolla oli hyviäkin puolia, johti myös ylilyönteihin ja yhteistyön häiriintymiseen. Niinä aikoina olin minäkin aktiivisena toimijana ja osallisena, mutta saatoin tyytyväisenä allekirjoittaa Daniel Södermanin kanssa vuoden 1970 alussa sopimuksen, joka lopetti turhan kähinöinnin ja loi perustan Suomen DX-Liiton perustamiselle.

”Bob” oli DX-maaluettelotoimikunnan jäsen heti sen perustamisesta lähtien keväällä vuonna 1963. Hänen rauhallisen harkitseva seniorityylinsä oli varmastikin omiaan tasoittelemaan välillä kiihkeinäkin loiskuneita DX-maaluettelokeskustelun laineita.

Suuri yleisö tutustui Börje Hielmiin hänen toimiessaan Yleisradiossa ja Suomen Televisiossa avaruusasioiden asiantuntevana kommentaattorina, missä tehtävässä hänen uransa kohokohtana oli varmasti ensimmäisen kuulennon selostaminen heinäkuussa 1969. Muistan kiitollisuudella myös Börjen avaruustekniikkasanaston avustukset toimittamiini tekniikan sanakirjoihin.

Siirryttyään eläkkeelle Finnairin DC-10:n ohjaimista Börje omistautui Suomen Ilmailumuseon perustamiselle ja toimi sen ensimmäisenä museonjohtajana monet vuodet. Siinäkin tehtävässä tiemme kohtasivat usean vuosikymmenen ajaksi suomalaisen ilmailukirjallisuuden julkaisemisen merkeissä. Kirjankustantamoni julkaisi pitkään muun muassa Suomen ilmavoimien historiaa käsitelleitä kirjoja, joita Bob kävi ostamassa Ilmailumuseoon myytäviksi, Yhteytemme säilyi siten, vaikka Bob oli jo lopettanut aktiivisen DX-kuuntelunsa. Ilmailu oli hänelle, entiselle hävittäjälentäjälle, vieläkin suurempi intohimo. Valtakunnallisen ilmailumuseon syntyminen Helsingin lentoaseman liepeille oli suurelta osalta Bobin aloitteellisuuden ja epäitsekkään aatteellisen työn ansiota.

Börje Hielm kuoli 17.3.2004 sairastettuaan pitkään syöpää. Bob Hielm oli paitsi aikanaan aktiivinen DX-kuuntelija myös merkittävä DX-harrasteen esitaistelija, jonka työn tuloksia on liittommekin esiasteen synty. Hän oli vähäeleinen, itsestään numeroa tekemätön uupumaton uurastaja, joka oli aina valmis tekemään vapaaehtoista työtä harrasteidensa eteen. Siinä työssä hän oli itse hyvänä esimerkkinä. Lisäksi hän oli luotettava ystävä, jonka muisto säilyköön pitkään myös DX-piireissä.