DX-maaluettelo -- mikä ja miksi?

Aluemaantieteen dynamiikkaa

Ihmiskunnan historia opettaa, ettei mikään ole pysyvää. Erityisen vähän pysyviä ovat valtiolliset muodostelmat. Maita syntyy ja kuolee, rajoja murretaan ja uusia rajoja vedetään. Liittoutumia syntyy ja valtioliittoja hajoaa. DX-maaluettelo on hyvä katsaus siihen, kuinka värikäs maapallon aluemaantieteellinen ja poliittinen kehitys on kuuden viime vuosikymmenen aikana ollut. Luetteloon on kirjattu kuusi vuosikymmentä poliittista maailmanhistoriaa. DX-maaluettelo on suorastaan jännittävää luettavaa, kun muistelee mitä kaikkea siinä mainitut päivämäärät itse asiassa merkitsevät. DX-maaluettelolla voi olla jopa tietty yleissivistävä merkitys. Mistä muualta saisi yhtä tiiviissä muodossa saman informaation?

Uskonpa, että innokas DX-maapisteiden metsästäjä tutustuu luetteloonsa niin perusteellisesti, että saavuttaa tällaisella maailman lähihistorian alalla tietämyksen, jolla voi hämmästyttää alan ammattilaisetkin. Se ei ole vähän se. Kokemuksesta tiedän myös, kuinka suuren työn takana DX-maaluettelon sisältämän tiedon kerääminen on yli neljän vuosikymmenen aikana ollut.

Kirjavia luetteloita

DX-maaluettelotoimikunta (MLT) perustettiin keväällä 1963 tilanteessa, jolloin oli havaittu, että DX-järjestöjen piirissä käytettiin useita eri luetteloita, joiden välillä oli merkittäviäkin eroja. Siihen maailmanaikaan – keskellä kylmää sotaa – luetteloissa oli lisäksi ”kuumia perunoita”, joiden johdonmukaiseen ratkaisemiseen ei kaikilla tahoilla ollut halua, malttia tai rohkeutta. Tämän seurauksena 1960-luvun lopulla ja vielä 1970-luvun alkupuolellakin DX-järjestöjen välillä käytiin ajoittain raivoisaakin kädenvääntöä yksittäisistä kiistakysymyksistä. Yhtenä esimerkkinä voi mainita MLT:n aloittaman käytännön laskea silloin Itä-Saksan kokonaan ympäröimä Länsi-Berliini omaksi DX-maaksi. Se oli silloisille länsisaksalaisille sietämätön käytäntö.

European DX Councilin perustamisen jälkeen vuodesta 1969 lähtien järjestön sisällä pyrittiin harmonisoimaan DX-maaluettelot tavoitteena saada aikaan yksi ja ainoa DX-maaluettelo, jota käytettäisiin kaikkialla. Oli selvää, että tähän tavoitteeseen ei päästäisi tekemällä enemmistöpäätöksin ratkaisuja maiden määrittelyn yksittäistapauksissa. Varmemmin johdonmukaiseen lopputulokseen päästäisiin määrittelemällä maiden laskennalle yleisesti hyväksytyt periaatteet, joita soveltamalla yhdenmukaistuminen tapahtuisi vääjäämättä.

Suomen DX-maaluettelotoimikunta

Suomen DX-maaluettelotyö sai alkunsa hyvin varhain, jo keväällä 1963. Siihen asti väljästi noudatetussa Ruotsin DX-Alliansenin sinänsä hyvässä maaluettelossa havaittiin kuitenkin puutteita, virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Suomen DX-maaluettelotoimikunta (MLT) asetti tavoitteekseen laatia johdonmukaiset määrittelyperusteet, jotka olisivat mahdollisimman pysyviä ja vailla poikkeuksia. Siinä tarkoituksessa lähdettiin liikkeelle käytännössä puhtaalta pöydältä.

Silloisen MLT:n viidestä jäsenestä kaksi - Jukka Kivi ja allekirjoittanut - on edelleen työssä mukana.

Miksi DX-maaluettelo?

DX-maaluettelon filosofinen perusta? DX-maaluettelo on nimensä mukaisesti luettelo DX-maista. Se ei ole luettelo maailman itsenäisistä valtioista. Se on luettelo nimetyistä alueista, jotka kattavat koko maapallon maa-alan. Osa alueista on itsenäisiä valtioita, osa on jonkin valtion isännöimiä siirtomaita, osa on itsenäisten valtioiden syrjäisiä ja/tai emämaasta irrallisia erillisalueita. Osa alueista on elänyt jonkin asteista itsenäistä elämää vain tietyn ajanjakson, kunnes se on liittynyt tai liitetty toiseen alueeseen. Kullekin on annettu nimi, jolla se voidaan tunnistaa. Näin on saatu luettelo, jota DX-kuuntelijat käyttävät pistelaskennassaan.

On yleisesti tunnustettu tosiasia, että DX-kuuntelijoiden piirissä maapisteitä lasketaan. Siksi on pidetty tärkeänä, että pisteiden laskenta tapahtuu samojen sääntöjen perusteella. DX-maaluettelo on luettelo kulloinkin hyväksyttävistä DX-maista. Koska maailmankartta elää jatkuvasti, maavalikoima on vuosikymmenten aikana vastaavasti muuttunut. Niinpä myös eräillä maaluettelon DX-mailla on ollut elinikänsä -- sellainen on syntynyt jossain maailmanpoliittisessa tilanteessa ja lakannut olemasta tilanteen muututtua. DX-kuuntelijalle tuottaa tyydytystä, jos hän on onnistunut kuuntelemaan yleisradiolähetystä tällaiselta alueelta silloin, kun se on täyttänyt erillisen DX-maan edellytykset. Tätä voidaan hyvin verrata postimerkkeilijän kiinnostukseen saada kokoelmiinsa postimerkki, joka on julkaistu jossakin poikkeuksellisessa poliittisessa tilanteessa ja/tai jonkin lyhytkestoisen valtiomuodostelman nimissä.

Joku voi kysyä, miksi ei yksinkertaisesti vain laskettaisi itsenäisiä maita, virallisesti tunnustettuja valtioita. Toki tämäkin ajatus on tutkittu jo yhtenä ensimmäisistä, mutta se on jouduttu hylkäämään DX-kuuntelun tarpeisiin soveltumattomana. En usko, että monikaan maapisteitä keräävä DX-kuuntelija olisi ollut tyytyväinen macaolaisen radioaseman kuultuaan siihen, että hän ei saisi maapistettä vain siksi, että hänellä sattuu jo Portugali olemaan. En usko myöskään, että hän pitäisi Norjalle kuuluvalta Bouvet'n saarelta pihisevää radiolähetystä (jos sellaisia olisi) kuunnellessaan kokemusta samanarvoisena kuin Oslon kuuntelemista. Tällaisia paradokseja maailmankartalta löytyy tusinoittain.

Kokonaan oma lukunsa ovat sellaiset alueet, joiden omistuksesta kiistellään. Hyvänä esimerkkinä on Pohjois-Kypros, joka Turkin tuella erosi Kyproksen kreikkalaisesta osasta. Alueen liittämisestä takaisin Kyprokseen on yritetty huonolla menestyksellä neuvotella melkein eroamisesta lähtien. Tukea itsenäistymispyrkimyksilleen Pohjois-Kypros ei ole Turkin lisäksi muualta saanut. Todellinen tilanne on kuitenkin, että Pohjois-Kypros on tällä hetkellä eri maa kuin Kypros. Välissä on melkein täysin suljettu raja. Mikä tällaisessa tapauksessa olisikaan se valtio, jolle alue kuuluu? Sellaisten ratkaisujen tekeminen ei kuulu MLT:lle, MLT voi sen sijaan todeta Pohjois-Kyproksen alueen erityisluonteen ja luokitella sen omaksi DX-maaksi.

DX-kuuntelijan näkökulmasta ei ole olennaista, missä kahden DX-maan välinen raja kulloinkin on tarkalleen kulkenut. Hänelle riittää tietää, minkä DX-maan alueella yleisradioasema kuunteluhetkellä on ollut.

DX-kuuntelun perimmäinen tarkoitus ei toki ole vain pisteiden -- ei edes maapisteiden -- kerääminen, vaan yleisradioasemien kuunteleminen ja sitä kautta maailmankuvan avartaminen. DX-kuuntelun yksi viehätyksiä on harvinaisten, enemmän tai vähemmän kaukaisten radioasemien kuunteleminen. DX-kuuntelija suorastaan kerää kummallisuuksia, rariteetteja. Yksi kummallisuuksien laji on maantieteelliset erillisalueet. Radioamatööreillähän tämä on kehittynyt jo suorastaan tieteestä taiteeksi. Hyvin usein erillisalueilla on omaa yleisradiotoimintaa ja silloin on DX-kuuntelijan näkökulmasta välttämätöntä, että määritellään, onko kyseinen alue oma DX-maa vai ei.

Eräitä ongelmatilanteita

Hyvin pian havaittiin, että käytännön elämässä on väistämättä tilanteita, joiden ratkaisemiseen voidaan soveltaa useita erilaisia sääntöjä, minkä lisäksi joidenkin ratkaisujen pohjaksi tarvittavaa luotettavaa faktatietoa ei aina ole ollut saatavilla heti, kun tieto aluemaantietoon vaikuttavista ratkaisuista tiedotusvälineiden kautta tuli. Joissakin tapauksissa meneillään oleva kapina tai suoranainen sota aiheutti sen, että monasti jouduttiin käytännössä odottamaan tilanteen vakiintumista, ennen kuin DX-maihin vaikuttavia päätöksiä voitiin tehdä.

Ikuisuusongelmien luonteisia maalaskennan pulmatapauksia ovat olleet esimerkiksi Israelin vuodesta 1967 miehittämän Jordanin länsirannan alue tai turkkilaisten vuodesta 1975 miehittämä Kyproksen pohjoisosa. Näissä tapauksissa de facto –tilanne ja se, että miehitys ei ole saanut kansainvälistä hyväksyntää, ovat tehneet tilanteiden ratkaisemisen ongelmalliseksi myös DX-kuuntelun näkökulmasta.

DX-maaluettelon historia tuntee myös tapauksia, jolloin jonkin maan kohdalla vallitseva tilanne on niin poikkeava, että maan eri osia on alusta pitäen käsitelty kahtena eri DX-maana. Hyvä esimerkki tästä oli Pakistan, joka vuosikymmeniä sitten koostui kahdesta eri osasta, joiden välimatkaa oli tuhansia kilometrejä. DX-maaluettelossa todettu saman maan kahden eri osan ilmeinen irrallisuus (Länsi-Pakistan -- Itä-Pakistan) on sittemmin muuttunut myös poliittiseksi todellisuudeksi (Pakistan -- Bangladesh).

Nämä käyköön vain muutamasta esimerkistä.

DX-maiden määrittelyperiaatteista

Vuosikymmenien aikana DX-maaluettelon maiden laskennan periaatteet ovat hioutuneet ja saaneet sellaisen muodon, että niitä noudattamalla laadittu DX-maaluettelo on saatu erittäin hyvin vastaamaan DX-kuuntelullisia tarpeita ja vallitsevaa tosiasiallista olotilaa. Vain harvassa tapauksessa on jouduttu tekemään erillispäätöksiä, jotka eivät suoraan nojaudu MLT:n hyväksymiin pääperiaatteisiin.

DX-maalaskenta on aloitettu toisen maailmansodan päättymisestä. Sitä edeltävällä ajalla ei ole ollut nykyaikaisen DX-kuuntelun kannalta merkitystä. Joissakin tapauksissa sellaiset alueet, joilla ei ole tänä aikakautena ollut yleisradiotoimintaa, on jätetty käsittelemättä.

Omiksi DX-maiksi lasketaan kaikissa tapauksissa seuraavat alueet:

1. Itsenäiset valtiot. YK:n jäsenyys on tällöin vähimmäisvaatimus. Poikkeuksena on ollut Sveitsi, josta tuli YK:n jäsen vasta 2002. Neuvostoliiton aikana YK:n jäseniä olivat myös Ukraina ja Valko-Venäjä, mutta jäsenyydestä huolimatta niitä ei katsottu itsenäisiksi maiksi. Poikkeus oli aikanaan myös Kiina, joka oli pitkään YK:n ulkopuolella Taiwanin pitäessä Kiinan paikkaa.
2. Itsenäisten valtioiden siirtomaat, huoltohallintoalueet, eksklaavit tai merentakaiset maakunnat, jos niillä ei ole yhteistä maarajaa emämaansa kanssa. Läheisinä esimerkkeinä Espanjan Ceuta ja Melilla, Ranskan Martinique ja Guadeloupe ja Norjan Bouvet ja Pietari I:n saari.
3. Itsenäisten valtioiden erillisalueet, jollaisia voivat olla esimerkiksi etäiset saaret, jos niiden etäisyys emämaasta on yli 500 km eikä alueen ja sen emämaan välissä ole muita erillisiä DX-maita. Eräs tällainen tapaus on Chilelle kuuluva Pääsiäissaari ja Ecuadorille kuuluvat Galápagossaaret sekä Yhdysvaltoihin kuuluva Havaiji.
4. Itsenäisten valtioiden mantereiset erillisalueet, jos alueella ei ole yhteistä maarajaa emämaan kanssa. Esimerkkinä Angola – Cabinda, Yhdysvallat – Alaska.

Omiksi DX-maiksi voidaan laskea seuraavat alueet:

1. Alue, jonka itsenäisyysjulistuksen, kapinan tai sotatoimien takia voidaan katsoa täyttävän ainakin tilapäisesti tai toistaiseksi tosiasiallisesti itsenäisen valtion tunnusmerkit. Edellytyksenä on, että alueen itsenäisen statuksen tunnustaa virallisesti merkittävä määrä itsenäisiä valtioita. Yleensä tällaisissa tapauksissa noudatetaan noin puolen vuoden odotusaikaa sen selvittämiseksi, onko uusi valtiomuodostelma pysyvä vai ei. Poikkeustilanteen on myös kestettävä ainakin puolen vuoden ajan. Esimerkkinä Katanga ja Länsi-Sahara.
2. Eksterritoriaalialue, jolla toimii itsenäisen valtion yleisradioasema. Esimerkkinä Vatikaanivaltion yleisradioaseman lähetinalue Italiassa ja Monacon yleisradioaseman lähetinalue Ranskan puolella.

Omiksi DX-maiksi ei lasketa seuraavia alueita:

1. Itsenäisen valtion itsehallinnolliset alueet, jotka sijaitsevat emämaan välittömässä yhteydessä. Esimerkkinä Ahvenanmaa ja Kreikan Athosvuori.
2. Toiselle maalle kuuluvan alueen toisistaan erottamat maan osat, jos näiden välillä on maayhteys. Esimerkkinä Panama silloin kun Panaman kanavavyöhyke oli olemassa ja oli oma DX-maa.
3. Erillisiksi DX-maiksi ei lueta sellaisia eksterritoriaalialueita, joilla ei ole itsenäisen alueen luonnetta. Sellaisia ovat mm. suurlähetystöjen ja sotilastukikohtien alueet. 4. Erillisiksi DX-maiksi ei lueta sellaisia pieniä enklaaveja, joilla ei ole dx-kuuntelullista merkitystä vaan ne katsotaan kuuluvan osana siihen maahan, jonka alueella ne sijaitsevat.

Erityissäännöksiä:

1. Maan muuttaessa nimeään ei synny uutta DX-maata, mutta nimenvaihdoksen päivämäärä mainitaan DX-maaluettelossa, jos ajankohta on luotettavasti todennettavissa. Esimerkkeinä Kambodza – Khmerin tasavalta sekä Ceylon – Sri Lanka.
2. DX-maalle voidaan antaa sellainen lyhyt käyttönimi, jota voidaan noudattaa DX-kuuntelullisissa yhteyksissä. Yleensä pyritään mahdollisimman paljon noudattamaan maiden omia nimikäytäntöjä suomen kieleen sovitettuina. Esimerkkinä Länsi-Berliini.
3. Kahden tai useamman DX-maan yhtyessä yhtymispäivämäärä mainitaan DX-maaluettelossa. Esimerkkinä Tansania.
4. DX-maan hajotessa kahteen tai useampaan osaan tapahtumapäivämäärä mainitaan DX-maaluettelossa ja kukin irtautunut osa on siitä päivämäärästä alkaen oma DX-maa. Esimerkkeinä Neuvostoliitto ja Tsekkoslovakia.
5. Sellaisessa tapauksessa, jossa kahden maan raja-alueen välittömässä läheisyydessä on lukuisia pienikokoisia enklaaveja ja eksklaaveja, joilla ei erikseen ole DX-kuuntelullista merkitystä, koko ryhmälle voidaan antaa yksi nimi. Esimerkkinä Baarle.
6. DX-maan ulottuessa kahteen maanosaan DX-maaluettelossa mainitaan maa kummankin maanosan kohdalla samalla määritellen, mikä osa mihinkin maanosaan kuuluu.
7. Niissä tapauksissa, joissa edellä olevien säännösten perusteella ei voida päätyä DX-kuuntelullisia vaatimuksia tyydyttävään lopputulokseen, MLT voi tehdä DX-kuuntelulliset tavoitteet huomioon ottavan erillispäätöksen.